Ylösnousemus

ARKTISEN KONFLIKTIN ENSIMMÄISET UHRIT OVAT SUOMALAISIA

1987. Rauma-Repola rakentaa kaksi Mir-sukellusalusta Neuvostoliittoon. CIA painostaa lopettamaan lupaavan bisneksen.

Nyt. Tutkija Salla Määtän tytär katoaa. Pian häntä odottaa toinenkin järkytys: hän kohtaa aviomiehensä Harrin, jonka uskoi kuolleen vuosia sitten.

Harrin henkeä uhkaava menneisyys paljastuu. Hänet koulutettiin aikoinaan Mir-aluksen pilotiksi. Työ vei hänet Neuvostoliittoon – ja liian syvälle kylmän sodan salaisuuksiin.

Painajainen uponneessa ydinsukellusveneessä. Mielenosoitukset Moskovassa. Tulimyrsky Jäämereltä Helsinkiin.

Menneisyyden haamut nousevat pintaan – kiskoakseen syvyyksiin joista ei ole paluuta

“Suurin Ylösnousemuksen innovaatio ei löydy Jäämeren syvyyksistä tai yläilmakehästä: romaanin henkilökuvaus toimii. (…) Samalla Ylösnousemuksen kerronnassa on ajattomuutta, joka tuo mieleen toisen painosten kuninkaan, Mika Waltarin. (…) Actionin ystävät tuskin pettyvät hyperahdettuun kissa ja hiiri –leikkiin Moskovassa, Helsinki-Vantaan lentokentällä ja Uspenskin katedraalin liepeillä.” Jani Saxell, Uusimaa

“Remes sotkee faktoja taitavasti tarinaansa ja antaa näin lukijalle oivallusten elämyksiä. Tämä on se Remeksen taika, jolla hän nostaa itsensä suomalaisdekkaristien laajan perusmassan yläpuolelle… Remeksen vahvuus on myös hänen henkilögalleriansa. Kun suomalaisissa dekkareissa tyypillistä ovat kliseiset paperinukkehahmot, joista miehet ovat maskuliinisia typeryksiä ja naiset vamppeja tai pikkureppanoita, niin Remes on henkilöiden kuvaajana iloinen poikkeus… Hänen romaaneissaan on aina myös vahvoja seikkailevia naisia, jotka voivat tutkia revontulia, korjata autoja tai muuten vain olla elämässä kympillä kiinni.” Asta Tenhunen, Keskisuomalainen

 

”Virtaviivaisen vauhtijännityksen kirjoittajana Remes on kieltämättä taitava. Kun meno pienen pohjustelun jälkeen käynnistyy, sitä riittää liki 500-sivuisen kirjan viimeisille riveille saakka.” Juha Sihto, Aamulehti

 

“Sotkemalla tosiasioita, historiaa ja lähitulevaisuudessa täysin toteutumiskelpoisia asioita toisiinsa Remes on taas luonut laatuviihdettä, jonka viimeisen sivun jälkeen katsoo uutisia muutaman viikon hieman erilaisin silmin.” Turun Sanomat, Anne Savolainen

 

“Hyvän kirjan tuntee siitä, että sitä haluaisi lukea vielä pari sivua, vaikka uni silmään yrittäisi tunkea. Jos ja kun näin on, voi todeta Remeksen onnistuneen jälleen kerran.” Janne Rantanen, Uusi Rauma

”Ylösnousemuksessa on paluuta tuttuun: jälleen kerran loistava juoni toimintaelokuvaan, jota ei tosin kasattaisi minibudjetilla.” Anssi Väisänen, Kaleva

 

”Remeksellä on taito kutoa yhteen suomalaisia koskettavaa historiaa ja yhdistää se yllättävällä tavalla tähän päivään. (…) Remeksen luoma lukuelämys perustuu siihen, että lukijan on vaikea huomata, milloin huolellisesti rakennetulta faktapohjalta valutaan mielikuvituksen puolelle.” Jussi Martikainen, Maaseudun Tulevaisuus

 

”Ilkka Remes on putkauttanut taas kirjan, joka on saatava luettua loppuun yhden ehtoon aikana lähes 500 sivun mitasta huolimatta.” RR, Me Naiset

 

”Remeksen tyylilaji on sen verran vaativa, että sen osaaminen on poikkeuksellista – ainakin Suomessa. Yrittäkää itse perässä.” Marko Leppänen, Länsi-Suomi

TAUSTAA

Toisinaan törmää asioihin, jotka vaikuttavat keksityiltä vaikka ovat totta. Vuonna 2008 luin Metallitekniikka-lehdessä aiemmin julkaistun artikkelin, jossa kerrotaan Rauma-Repolan Neuvostoliitolle 1980-luvun lopulla rakentamien syvänmeren Mir-sukellusalusten aiheuttamasta kulissientakaisesta katastrofista.

Suomalaiset insinöörit onnistuivat vastoin kaikkia odotuksia rakentamaan kuuden kilometrin syvyyteen pääseviä pienoissukellusveneitä, jotka Yhdysvallat koki sotilaalliseksi uhaksi. CIA aloitti rajun painostuksen ja uhkailun, jonka tavoitteena oli saada Rauma-Repola luopumaan erittäin kannattavasta liiketoiminnasta.

Mitä enemmän tutkin aihetta, sitä lupaavammalta se vaikutti: suomalaisinsinöörit olivat onnistuneet liian hyvin ja työntäneet samalla nenänsä suurvaltojen sotilasstrategisten intressien kuumimpaan hornanpesään – sukellusvenesodankäyntiin.

Yhtäkkiä tajusin, että edessäni oli todellinen kruununjalokivi. Olin aina kadehtinut ulkomaisten kollegoideni ehtymätöntä aarreaittaa tosielämän tapahtumista, joihin kytkeytyi realistisesti CIA-virkailijoiden juonittelua, vakoilua Venäjällä, Valkoisen talon harjoittamaa painostusta, huipputekniikan sabotointia. Ja nyt tuo kaikki oli tapahtunut Mir-projektissa suomalaisille, oikeasti. Ei ihme, että asiasta oli vaiettu yli 15 vuotta.

Näillä suomalaisvalmisteisilla aluksilla päästään tutkimaan merenpohjaa – ja poimimaan sieltä Yhdysvaltain asevoimien sukellusveneviestintälaitteita. Niillä on sukellettu useita kertoja Titanicin hylylle ja käyty viemässä Venäjän lippu merenpohjaan Pohjoisnavan alla.

Mielessäni alkoi muodostua tarina, jossa Mir-salaisuudet kietoutuvat ajankohtaisiin suurvaltajännitteisiin ja arktisten alueiden energiasotaan yhden suomalaisperheen kokemien tapahtumien kautta.

Teemaa edelleen selvitellessäni kohtasin suomalaiseen sotilastiedusteluun ja tiedeyhteisöön liittyviä vaiettuja ja kiehtovia tosiasioita. Olin iloinen, kun kirjan valmistumisen jälkeen ilmestyi sotilastiedustelun päälliköstä Raimo Heiskasesta kertova elämäkertateos, jossa konkreettisesti ja yksiselitteisesti vahvistetaan se kuva jonka olin sirpaleisista faktoista koonnut.

Aihe itsessään täytti siis kirkkaasti kriteerini, jotka liittyvät sen kokoon, uskottavuuteen ja kasvatuspotentiaaliin. Mutta sinänsä kiinnostava tapahtuma vaati ympärilleen varsinaisen tarinan. Ja se syntyy vain ihmisistä.

Ylösnousemuksen tarina kasvoi kuin itsestään luotuani päähenkilöksi Mir-projektissa toimineen suomalaisen Harri Kortteen. Hän toimi läheisessä yhteistyössä neuvostoliittolaisen tilaajan kanssa – ja päätyi dramaattisten vaiheiden seurauksena liian syvälle kylmän sodan salaisuuksiin.

Nyt, parikymmentä vuotta myöhemmin, Harri ja hänen perheensä tulevat kiskaistuiksi tapahtumiin, jotka koskettavat Suomea ja suomalaisia monella eri tasolla. Harrin vaimo Salla työskentelee yläilmakehää tutkivassa EISCAT-projektissa, joka kätkee omat salaisuutensa. Iso rooli on myös suojelupoliisin virkailijalla, joka joutuu pimittämään kollegansa näennäiseen itsemurhaan liittyviä asioita. Salaisuudet avautuvat kohtalokkaalla tavalla myös venäläisen öljymiljardöörin suomalaiselle vaimolle.

Tavoitteeni Ylösnousemusta tehdessäni oli selkeä: kytkeä uudella ja yllättävällä tavalla toisiinsa suomalaista lukijaa lähellä olevat realistiset tapahtumat, ajankohtainen kansainvälinen toimintajuoni ja inhimilliset henkilöhahmot.