Karjalan lunnaat

Suomalainen nainen vastaan läntisen maailman tehokkain turvallisuuskoneisto. Panoksena kolmen presidentin henki – ja Karjala.

Maria Fillmore, omaa sukua Mankki, ryhtyy Naton laajentumista jarruttavan venäläisryhmän käsikassaraksi selvittääkseen välit dramaattisen menneisyytensä kanssa.

USA:n ja Venäjän huippukokous Helsingissä päättyy kulissien takana paniikkiin: isäntämaan Suomen sekä Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien elimistössä jäytää geeniteknisesti muokattu botulinus-myrkky, joka johtaa varmaan kuolemaan neljän vuorokauden kuluessa. Parannuskeinoa ei ole – paitsi vasta-aine, jota on vain Marian hallussa.

Marian vaatimus pakottaa presidentit seinää vasten. Alkaa Suomen maaperälle ulottuva Yhdysvaltain historian suurin ja salaisin poliisioperaatio, jota johtaa CIA:n kovimpaan ytimeen kuuluva Harry McLeon.

Mutta Marian pahimmat viholliset eivät enää ole viranomaiset vaan venäläiset, joita hän on Suomen edun nimissä pettänyt – ja jotka ovat harhauttaneet häntä alusta asti. Maria joutuu viisivuotiaan tyttärensä kanssa raamatulliset mittasuhteet saavuttavaan painajaiseen, joka syöksee Suomen valtiojohdon perimmäisten kansallisten ratkaisujen eteen.

Kritiikki

”Saatanallisen jännittävä.”

Ruben Stiller

”Remestä on turha verrata enää lajityypin ulkomaisiin huippunimiin – itse asiassa tomclancyt ja kenfollettit saavat olla mielissään, jos heitä verrataan Ilkka Remekseen.”

Jake Nyman, Hämeen Sanomat

Taustakommentit

Pääkallokehrääjän jälkeen lähdin siitä, että nyky-Suomeenkin voidaan sijoittaa suureksi kasvava, kansainvälinen tarina, jos sen elementitkin ovat suuria ja kansainvälisiä. Etsimättä mieleeni tuli Karjala.

Avasin tarinan siten, että heti ensimmäisessä kohtauksessa Suomi on kansainvälisellä näyttämöllä. Helsingissä on meneillään Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien välinen huipputapaaminen. Kaikille suomalaisille tutut kuvat mustien autojen saattueista rakentavat ensimmäiseltä sivulta saakka maailmaa, jossa Suomi on luonteva osa kansainvälistä yhteisöä.

Tiettyä etäännyttämistä vaati Karjalan palauttamista ajavan tahon löytäminen – se ei voinut uskottavasti olla suomalainen ryhmä. Hahmottelin asetelman, jossa Namibiassa lapsuutensa viettänyt, juuriltaan karjalainen nainen päätyy hankkeen moottoriksi.

Olen itse syntynyt Etelä-Karjalassa, joten karjalainen päähenkilö Maria on minulle läheinen. Karjalaiset sopivat luontevasti toimimaan kansainvälisissä ympyröissä ja Mariakin on kosmopoliitti. Vältän kirjoissani mustavalkoisia moraalisia asetelmia ja tässä tarinassa on monta totuutta näkökulmasta riippuen, kuten elävässä elämässäkin.

Halusin luoda mahdollisimman epätasaisen vastakkainasetelman: yksilö vastaan supervallan turvallisuuskoneisto. Yksilöksi valitsin naisen korostamaan tätä asetelmaa entisestään. Naiset on usein jätetty jännityskirjoissa statistin rooliin, mikä on luonnotonta – naisissa piilee yllin kyllin jännitysromaaneissa tarvittavaa toiminnallista potentiaalia.

Karjalan lunnaissa käsitellään avoimesti Karjalan palautusta ja pohditaan Nato-jäsenyyteen liittyviä asioita. Nivoin asiat kuitenkin mahdollisimman tiiviisti toimintaan ja tarinan kudelmaan.