Etusivu > Yleinen > Lohikäärmeen isku

Lohikäärmeen isku

15/09/2021

Miljardöörin tyttären sieppaus levillä. 

Kiristys joka lyö suurvallat toisiaan vastaan. 

Vakooja Suomen ytimessä. 


Menestynyt lumilautailija Iris Mattila saa kilpauransa lopetettuaan tarjouksen, josta on vaikea kieltäytyä: miljardööri haluaa pestata hänet tyttärensä opettajaksi. Pian Iriksen oppilas siepataan kesken harjoituksen. 

Tytön isää kiristetään vaaralliseen tekoon Kremlin pyhimmässä. Hän värvää lastaan pelastamaan lontoolaisen turvallisuusyrityksen, jonka palveluksessa on juuri aloittanut Suomen tiedustelusta potkut saanut Markus Aura. 

GRU:n tapporyhmän peräänsä saava Aura päätyy painajaiseen, johon kytkeytyvät pääministerin erityisavustajan salatut kytkökset, Kiinan suurlähetystön Helsingissä vainoama uiguuriaktivisti sekä salaisuus, josta kärsii koko maailma – ja jonka pimittämiseksi suurvallat ovat valmiita mihin tahansa.




Tarinan taustaa

Lohikäärmeen isku alkaa suomalaissotilaiden arkkujen tuonnilla Helsinki-Vantaalle. Heidät surmanneen hyökkäyksen tutkintaan osallistuva Supon virkailija saa poliittisesti ohjatut potkut. Hän alkaa itsenäisesti tutkia asioita totuuden paljastaakseen, ja pääministeri pyrkii estämään puoluettaan uhkaavan skandaalin.

Poliittinen ohjaus puolueiden hyväksi myös todellisessa Suomessa ulottuu kaikille elämänaloille valtiontalouden tarkastustoiminnasta vähävaraisten ongelmapelaajien rahoittamiin puoluejärjestöihin. Rakenteelliseen, piilevään korruptioon puoluevalta ei halua kajota missään oloissa, koska puolueita lähellä olevat ihmiset hyötyvät siitä.

Saman tyyppisiä asetelmia löytyy myös ulkosuhteista. Kun liuta länsimaiden parlamentteja tuomitsi yhdessä taannoin Kiinan puuttumisen EU-maan sisäisiin asioihin, Suomi jättäytyi pois yhteisestä julkilausumasta sumeiksi jäävin ’ei ole tapana’ -perustein, jotka lännessä liitettiin suomettuneisuuteen. 

Kiinan kommunistinen puolue kiristää otettaan globaalisti ja on levittänyt vaikutusvaltansa myös Suomeen. Se on systemaattisesti manipuloinut lännen mielipidettä esimerkiksi eräässä koronaan liittyvässä perustavanlaatuisessa kysymyksessä, jota myös Lohikäärmeen iskussa käsitellään.

Tappio Afganistanissa on viimeisin osoitus ihmisoikeuksia polkevien hallintojen vuosia jatkuneesta voittokulusta, jonka edessä demokratiat ovat yhä vakavammin uhattuina. Demokratioiden perustana on kansalaisten luottamus poliitikkoihin ja virkakuntaan. Jos luottamus hapertuu, heikkenee myös demokratia. 

Luottamuksen ylläpitämiseksi hallintokoneistoon kohdistuu tiettyjä vaatimuksia. Viimeistään pandemia on kuitenkin Suomessa osoittanut konkreettisesti, kuinka hallinnon valtataisteluissa kansalaisten luottamus on toisarvoista ja ideologiat ohittavat niin kansanterveyden kuin maan edunkin.

Kun kansalaisten luottamus poliitikkoihin ja virkakoneistoon rapautuu, avautuu yhä enemmän väyliä ulkopuolisille voimille, joiden tavoitteena on demokratioiden heikentäminen. Autoritaariset hallinnot hyödyntävät kaikki tilaisuudet hajota ja hallitse –strategiansa toteuttamiseen niin Lohikäärmeen iskussa kuin tosielämässäkin.

Kategoriat:Yleinen
%d bloggaajaa tykkää tästä: