Kiirastuli

Keuruun vanha puukirkko poltetaan. Poliisi ja valtamedia pimittävät valokuvan kirkon seinästä, johon on maalattu islamin symboli. Kuva vuodetaan sosiaaliseen mediaan räjähtävin seurauksin.

Samaan aikaan Venäjän Suomeen kohdistama epävakauttaminen ajaa maan rajuun ratkaisuun. Pelastukseksi tarkoitettu puolustusyhteistyö Yhdysvaltojen kanssa repii kuitenkin syvän railon kansalaisten välille.

Amerikkalaisjoukkojen ilmestyminen Suomen kamaralle osoittautuu pian kansakunnan kohtalokkaimmaksi erehdykseksi. Vihapuhe ja someraivo hautautuvat pakokauhuun, kun Kreml turvautuu pirullisimpaan aseeseensa Suomea vastaan: 1300 kilometriä leveä muuri avautuukin portiksi.

Kahtiajakautuneelle kansalle koittaa tuomiopäivän aamu

 

”Ainakaan Ilkka Remeksen ystävät eivät pety. Kiirastuli on juuri sitä mitä he toivoivat.
Ulko-, sisä- ja geopoliittisen todellisuutemme rinnakkaisversiota rakentavan Kiirastulen suurin ansio on tarkkuus, jolla se on kalibroitu ajan hermolle. Sillä osa-alueella Remes on niin taitava, että lähes kaikki teoksen tapahtumat tuntuvat mahdollisilta.”
Petri Immonen, Helsingin Sanomat

”Remeksen romaani avaa kiehtovan ja pelottavan näkymän suomalaiseen sisäpolitiikkaan. Olisiko niin, ettei Kiirastulen vaikuttavin ulottuvuus olisikaan sen kuvaus valloitushaluisesta Venäjästä kiusaamassa pienempiään?”
Tommi Aitio, Kauppalehti

 

TARINAN TAUSTAA

Kun kirjoitin ensimmäistä romaaniani Pääkallokehrääjää, halusin käyttää kansainvälisistä trillereistä tuttuja elementtejä Suomeen sijoitettuna. Eteeni tuli kuitenkin uskottavuuskynnys: Suomi oli kovin vakaa ja maltillinen maa.

Muutin siis Suomen uskottavaksi kansainväliselle trillerille. Sijoitin tapahtumat vaihtoehtoiseen Suomeen, joka oli hävinnyt sodan ja päätynyt DDR:n kaltaiseksi Neuvostoliiton satelliittivaltioksi.

Kun viime syksynä aloin kirjoittaa Kiirastulta, ei tätä uskottavuusongelmaa valitettavasti enää ollut. Kansainväliset kriisit ulottuivat meihin aivan konkreettisesti, sisäiset jännitteet ja kahtiajakautuminen kiristivät yhteiskunnallista ilmapiiriä, puhumattakaan siitä että olimme päätyneet syrjäisestä lintukodosta sotilaspoliittiseen keskiöön. Suomeen kohdistui uhkia, joita edes trillerikirjailijana en ollut aiemmin osannut kuvitella.

Olen tarinoita tehdessäni tottunut yhdistämään totta ja kuviteltua. On hämmentävää seurata, kuinka näitä kahta elementtiä surutta sekoitetaan toisiinsa nykyisin myös valtiollisessa viestinnässä psykologisena vaikutuskeinona.

Vielä hämmentävämpää on nähdä kuinka vaikeaa kansalaisten on hahmottaa näitä piilovaikuttamisen keinoja. Se ei ole ihme, sillä faktan ja fiktion rajaa häilytetään ja todellisuutta rakennetaan poliittisten tarkoitusperien mukaisesti yhä taitavammin.

Panssareiden, hävittäjien ja ohjusten kehityksen rinnalla ihmismielestä on tullut merkittävä taistelutanner, jota varten kehitetään yhä tehokkaampia aseita. Niillä voidaan horjuttaa kansakunnan kollektiivista mielenterveyttä. Eivätkä monet suomalaiset edes huomaa joutumistaan näkymättömän sodankäynnin kohteeksi.

Kaikkein pahinta on kuitenkin se, kun rintamalinjat muodostuvat maan sisälle, omien kansalaisten välille – kun suhtautuminen isoihin haasteisiin ja uhkiin alkaa jakaa aiemmin yksituumaista pientä kansaa. Ja kun vieras valtio alkaa omien etujensa vuoksi hyödyntää ja lietsoa tätä jakautumista.

Sivusin näitä asioita jonkin verran Hornassa ja Jäätyvässä helvetissä, joissa Suomi ajautuu lähiympäristön muutosten ja maailmanpoliittisten tapahtumien vyöryssä vaarallisiin tilanteisiin. Niiden seurauksena maan itsenäisyys tulee vakavasti uhatuksi.

Kiirastulessa suunnittelin pääseväni pelastamaan Suomen tuosta kriisistä. Sitten huomasin, etten voi uskottavasti laittaa vahvasti jakautuneita suomalaisia toimimaan kaavailemassani juonessa.

Tällä kertaa en halunnut muuttaa Suomea tarinalleni sopivaksi, vaan muokkasin tarinan istumaan nyky-Suomeen. Se vaati kuitenkin elementtejä, jotka eivät mahtuneet yhteen kirjaan. Tarina siis jatkuu vielä seuraavassa romaanissani.

Kategoriat:Yleinen

Jäätyvä helvetti

Jäätyvä helvettiHyökkäys, jota ei voi torjua asein.

Sota, jossa kuolee vain siviilejä.

Rauha, jonka hintana on Suomi.

 

Viime syksynä ilmestynyt Horna saa nyt jatkoa

Venäläinen tiedustelukone törmää Suomenlahden yllä Finnairin matkustajakoneeseen. Selittämättömät sabotaasi- ja kyberiskut katkaisevat sähköt ja viestiyhteydet koko maasta.

Suomalaiset jäävät uutispimentoon paukkupakkasessa. Pako kuolemanloukoiksi jäähtyvistä asunnoista kiihtyy. Maa on kaaoksessa.

Moskovasta tulee viesti, joka saa valtiojohdon veret seisahtumaan…

Näkymätön vihollinen. Jääkylmä sota. Suomalaiset taistelevat hengestään.

Vuoden kyberteko 2016 -palkinto
”Jäätyvä helvetti saa lukijan pohtimaan omaa varautumistaan poikkeustilanteisiin ja muistuttaa, miksi tietoturvasta huolehtiminen on koko kansakunnan etu.”
Palkintoraati: F-securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen, Valtiovarainministeriön Kyberturvallisuus- ja infrastruktuuriyksikön VAHTI-pääsihteeri Kimmo Rousku, tietoturva-asiantuntija ja -kirjailija Petteri Järvinen, Aalto-yliopiston kyberturvallisuusalan professori Jarno Limnéll

”Remeksen kirjat svengaavat. Tarinat kulkevat kuin suihkuhävittäjät läpi vihollistaivaan. Taattuun Remes-tyyliin Jäätyvä helvetti tähtää, laukaisee ja osuu niin moneen maaliin, että lukijaa hengästyttää.”
Iida Siimes, Voima-lehti

”Jäätyvä helvetti on huima trilleri katastrofin edessä kamppailevan Suomen kohtalosta.”
Antti Raunio, Ruotuväki

”Jäätyvä helvetti on tehokas. Se saattaisi jopa olla totta.”
Anssi Väisänen, Kaleva

”Luin Ilkka Remeksen uusimman. Jäätävän hyvä…kirjaimellisesti.”
Alexander Stubb, Twitter

”Suomi on pahaisen maantieteensä vanki, mutta ilman epäonnista geopoliittista asemaamme meillä tuskin olisi Ilkka Remeksen kaltaista jokasyksyistä järeää viihdyttäjää… Kuten Remeksen edellisessä romaanissa Hornassa myös Jäätyvässä helvetissä fiktio ja todellisuus leikkaavat pelottavalla tavalla. Vaikka juttu on mielikuvituksellinen, sitä ei sovi väittää mitenkään epäuskottavaksi.”
Tommi Aitio, Kauppalehti

”Ilkka Remes kuvittelee karmivan skenaarion Suomen lähitulevaisuudesta.”
Pertti Avola, Helsingin Sanomat

”Ihmettelen, miten kirjailija pystyy vuodesta toiseen ajankohtaisuuteen, kuin tarina jatkuisi suoraan uutisista trillerin sivuille.”
Tarja Hurme, Seura

”Remeksen tarinasta ei vauhtia puutu… Jos haluaa talven kynnyksellä viettää jäätäviä jännityksen hetkiä, kannattaa tarttua Jäätyvään helvettiin.”
Kimmo Rantanen, Turun Sanomat

”Pitkän kirjailijanuransa hiomalla taidolla hän sisällyttää mainiosti reaalimaailman henkilöitä ja mahdollisia tapahtumaketjuja fiktioon ja antaa näin tarinalle pelottavan paljon uskottavuutta. Jäätyvä helvetti on erittäin viihdyttävä teos, jossa juonta maustavat yksilöiden oikeiden ja väärien valintojen vaikutukset.”
Jarmo Innanen, Oma aika

 

TARINAN TAUSTAA

Vein Hornassa Suomen hankalaan tilanteeseen, josta maa kuitenkin selviytyi. Jäätyvä helvetti kertoo siitä, mitä tapahtuu seuraavaksi — ja nyt ongelmat kasvavat aivan toisen luokan mittasuhteisiin.

Hornaa tehdessäni kaksi seikkaa sai minut havahtumaan: kuinka jokin ulkopuolinen taho voi halutessaan katkaista sähköt koko Suomesta, ja kuinka kokonaisvaltaisesti elämämme varsinkin talvella perustuu sähköön.

Kaiken tämän taustalla kummitteli tieto siitä, että venäläiset ostavat systemaattisesti ja organisoidusti kiinteistöjä Suomen puolustuksen ja huoltovarmuuden kannalta kriittisiltä alueilta. Miksi Venäjä on katsonut tarpeelliseksi aloittaa salaisen operaation tiedusteluun ja operatiiviseen toimintaan soveltuvien tukikohtien hankkimiseksi Suomesta?

Näitä kysymyksiä Lari Vuori ja muut Jäätyvän helvetin henkilöt eivät jouda enää pohtimaan, sillä he joutuvat taistelemaan hengestään äärimmäisissä olosuhteissa. En ole koskaan aikaisemmin tehnyt tarinaa, jonka käänteitä ei tarvinnut keksiä, vaan ne syntyivät luonnonvoimien tuloksena — ja luonnonvoimaksi pienen maan osalta on luettava myös jättimäisen naapurivaltion asemahdin arvaamaton toiminta.

Pyrin tarinaa tehdessäni realistisesti kuvittelemaan mitä tapahtuu, jos joudumme hybridisodan kohteeksi talvipakkasilla. Seuraukset ovat järisyttävät. Jokainen meistä joutuu taistelemaan hengestään niillä keinoilla, joita keksii. Sivistyksen kerros on ohut—pakokauhu ja anarkia leviävät kun maa pimenee, sähköt ja viestiyhteydet katkeavat, ruokahuolto ontuu ja tänne soluttautuneet erikoisjoukot tekevät sabotaasi-iskuja.

Maailma on viime aikoina muuttunut dramaattisesti. Meneillään on geopoliittinen valtakamppailu. Venäjän ja lännen välisessä kriisissä Suomenlahti ja Baltia ovat siirtyneet laidalta maalialueeksi, suoraan kansainvälisten uhkakuvien keskiöön.

Jäätyvä helvetti kuvaa tilannetta, johon jokainen suomalainen saattaa joutua sähköstä riippuvaisen yhteiskunnan romahtaessa. Mihinkään aiempaan trilleriin tekemäni taustatutkimus ei ole saanut itseänikin hätkähtämään niin perusteellisesti kuin tätä tarinaa työstäessäni.

Kategoriat:Yleinen